Vaihtopäivä (#4)

Aloitin aamun pakkaamalla tavaravuoren kasaan ja heittämällä heipat lukaalilleni, oli nimittäin aika siirtyä kohti rotanloukkua. Samalla muuttokeikalla hoidin myös erään asiakkaan siirtymisen tästä mun nykyisestä kämpästä toiseen, joten pientä rulianssia oli heti aamusta käynnissä. Mun rotanloukku a.k.a kausikämppä osoittautui positiiviseksi yllätykseksi. Pienihän tämä on, ehkä jotain 15 neliötä, mutta kaikki oleellinen tänne on kyllä saatu mahtumaan ja bonarina ihana tilava kylppäri. Siellä on jopa uusi hieno peilikaappi lasihyllyineen mun ryppyvoiteille ja kylpyamme jossa lillua punkkulasi kädessä, ai että! Parveke on melkein yhtä iso kuin tää mun kämppä, valitettavasti kuitenkin suunta on pohjoiseen eli aurinkoa tuossa ei pahemmin paistatella, mutta näkymä on ihan huikea.

Good morning Verbier.

Mulla oli illalla ohjelmassa mun eka lentokenttäkeikka, jonne oli lähtö klo 15.30. Sää oli luonnollisesti mielettömän upea just tänä päivänä kun mulla ei ollut aikaa lähteä mäkeen, mutta kävin kävelyllä ennen Geneveen lähtöä ja nappailin vähän kuviakin, että voitte sitten hajoilla sinne toimistoihinne maanantaiaamuna. Mahtaako näihin maisemiin kyllästyä ikinä? iPhone-kuvilla mennään...

Tällasta.

Siellä niitä menee.

No ihan ok.

En tajuu noita vuoria.

Streetview.

Nättii!

Tämmöstä.

Niitä Kontulan kerrostaloja.

Startti kentälle oli tosiaan klo 15.30, minibussi alla ja takapenkit täynnä brittejä ja svedupettereitä. Kuskina oli tällä kertaa reilu parikymppinen kundi briteistä, jonka nimen oon luonnollisesti jo unohtanut. Olin ihan kauhuissani, että miten selviän tuntikausien small talkista lontooksi, mutta menomatkalla kyytiin kanssamme etupenkille osui älyttömän puhelias ruotsalainen kundi, joten pääsin aika helpolla. Tää on kyllä siitä hauska paikka, että täällä tapaa ihmisiä jotka tekevät työkseen ns. ”normaalista” poikkeavia juttuja. Kyseinen ruotsalainen heppu on mukana ties missä bisneksessä suksipuolen hommissa, joten työnkuvaan kuuluu hitosti reissaamista ja edustamista ympäri Eurooppaa niin ettei kesäisin tarvitse tehdä muuta kuin lomailla muutama kuukausi. Kuskina ollut britti on puolestaan viettänyt talvia eri hiihtokeskuksissa ja aikoo kuulemma jatkaa samalla linjalla jatkossakin. And everything was wicked and cool and brilliant. Oh, reeeeally?! Voiko britimpää tyyppiä olla? :D Ei siinä, hauska tyyppi ja mainitsi jostakin bileistä ensi viikolla joihin olen tervetullut. Johan tässä kyllä alkaisikin olla aika vetää pikkukepeät seitinohuet simat…

Kentällä piti tappaa aikaa pari tuntia ennen kuin paluumatkalaisten lennot ländäsivät ja luonnollisesti toinen kone oli 40 min myöhässä. Ekalla koneella paikalle saapui norjalainen jäppinen, joka kertoi olevansa matkalla ”kotiin”. Hänellä oli edessään seitsemästoista kausi Verbierissä, ihan käsittämätöntä! Duunia hän ei kuulemma aio tehdä täällä ollessaan ollenkaan, vaan olla vaan ja nautiskella. Takaisinpäin päästiin lähtemään vasta lähempänä puolta kymmentä. Bussin lämmönsäätelyjärjestelmä meni tietenkin matkalla mäsäksi joten siellä sitten hytistiin se pari tuntia, minkä matka kestää. Mun ekat asiakkaat vaikuttivat onneksi olevan varsin lungia porukkaa, joten hyvältä näyttää ensi viikko!

Onks jotain kysyttävää? Mistä te haluisitte kuulla eli postausideoita?